Suomalainen Kariniemen® kananpoika on paras valinta ilmaston kannalta

Ketjua on kehitetty ja ympäristövaikutuksia pienennetty jo 2000-luvulta asti. Nyt Kariniemen® kotitiloilla on aloitettu seuraava kehitysvaihe, jonka tavoitteena on viedä sopimustuotanto kohti entistä vastuullisempaa ruoantuotantoa.

Ensimmäiseksi kotitiloilla keskitytään toimiin tilojen hiilijalanjäljen madaltamiseksi. Kariniemen Ilmastoresepti -projekti alkaa tilakohtaisen hiilijalanjäljen laskemisella. Kun se on laskettu, suunnittelevat kotitilat asiantuntijoiden avustuksella toimia oman tilansa hiilijalanjäljen madaltamiseksi. Kotitilakohtaisen hiilijalanjäljen pienentämisessä keskitytään ensimmäisen vuoden aikana peltoviljelyyn, koska pellon satotason nostaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja täsmälannoitus ovat tilan hiilijalanjäljen kannalta merkittäviä tekijöitä. Pilottitilat saavat käyttöönsä myös tekniikkaa, jonka avulla pellon hiilensidontaa voidaan todentaa. Yksi Kariniemen Ilmastoresepti -projektin kymmenestä pilottitilasta on broilertuottaja Jussi Oittinen Sastamalasta.

”On tärkeää, että kuluttajat saavat lisää tietoa niin Kariniemen kotitilojen kuin tuotteidenkin ympäristövaikutuksista. Haluan olla mukana vahvistamassa Kariniemen®-brändiä entisestään. Tilallamme on ympäristövaikutuksia pyritty ottamaan huomioon jo pidemmän aikaa. Aiempien kehittämisprojektikokemusten pohjalta tiesin, mitä odottaa tältä projektilta. Tieto oman tilan hiilijalanjäljestä auttaa vertailussa toisten mukana olevien tilojen hiilijalanjälkeen. Ja kun tietää lähtötason, pystyy arvioimaan, millä toimenpiteillä hiilijalanjälkeä voi pienentää. Toivottavasti saan projektista toteuttamiskelpoisia vinkkejä ja työkaluja hiilijalanjäljen pienentämiseen ja peltoviljelyn kehittämiseen kuten mm. maan rakenteen hoitoon ja parantamiseen liittyvissä asioissa sekä lannoituksen optimoinnissa”, kertoo Kariniemen sopimustuottaja Jussi Oittinen.

Pilottitilojen apuna ovat Kariniemen ekosysteemikumppanit. He tuovat alkuvaiheessa osaamista hiilijalanjäljen laskentaan, tilakohtaisten ratkaisujen suunnitteluun ja mittaamiseen. Heidän kauttaan Kariniemen kotitilat saavat myös uusinta teknologiaa, jota ei ole vielä Suomessa yleisesti käytössä.

”Ilmastotyöhön osallistuminen on Kariniemen ketjussa toimivien yhteinen asia ja on tärkeää olla kehityksen kärjessä. Toivon, että me kariniemeläiset voimme näyttää suuntaa. Tämän projektin kautta voimme saada uusia näkökulmia tilojemme kehittämiseen. Lähtötietojen kokoaminen oli työlästä, mutta tärkeää. On mielenkiintoista kuulla asiantuntijoiden toimenpide-ehdotuksia tilamme hiilijalanjäljen pienentämisestä. Minulla on omat näkemykseni siitä, miten viljelyä tilallamme harjoitetaan, ja tietyistä periaatteista en ole kovin helposti valmis tinkimään”, kertoo Oittinen.

Hyvä syntyy hyvästä

Kariniemen ketjussa on jo aiemmin kiinnitetty huomiota mm. bioenergian käyttöön. Kun vuosituhannen alussa polttoöljy oli kotitilojen yleisin polttoaine lämpöenergian tuottamisessa, on biopolttoaineiden osuus lämmityksessä nyt jo 94 prosenttia. Lisäksi viidennes Kariniemen kananpojista elää kotitiloilla, joilla hyödynnetään tuulivoimaa ja muutaman viime vuoden aikana myös aurinkoenergian käyttö on kasvanut. Se kattaa nyt jo viidesosan tiloista.

”Haluamme tarjota kuluttajille entistä maistuvampaa elämää – tänään ja huomenna. Uudet toimenpiteet kotitiloilla varmistavat, että Kariniemen säilyttää edelläkävijän aseman ja että kuluttaja voi syödä suomalaista Kariniemen kananpoikaa hyvällä omalla tunnolla myös tulevaisuudessa. Kun asiat tehdään hyvin tilalta kuluttajalle asti, varmistamme vastuullisuuden lisäksi tuotteen turvallisuuden ja maistuvuuden. Hyvä syntyy hyvästä – sillä Kariniemen® allekirjoittaa kaikki asiat”, kertoo HKScanin Suomen markkinointijohtaja Mikko Järvinen.