Suomalaisen Kariniemen kananpojan hiilijalanjälki on pieni – 2,4 kg CO2e kananpojan elopainokiloa kohden, mutta kariniemeläisillä tiloilla sitä halutaan pienentää entisestään.
Teemme näin: Lisäämme kaikki ilmastoreseptin ainekset yhteen. Testaamme niitä ensin pilottitiloilla. Sitten siirrämme käytännöt kaikille Kariniemen kotitiloille.
Aluksi laskimme hiilijalanjäljen kymmeneltä Kariniemen pilottitilalta. Kariniemen Kananpojan hiilijalanjälki oli näillä tiloilla keskimäärin 2,4 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden. Laskennassa on käytetty Kariniemen kotitilojen tilakohtaisia lähtötietoja vuosilta 2019 ja 2020.
Vuonna 2020 hiilijalanjälkilaskenta toteutettiin ensimmäistä kertaa myös laajemmalle kotitilajoukolle pilottitilalaskennan lisäksi. Laajemmassa laskennassa oli mukana 48 Kariniemen kotitilaa, mukana oli siis noin 60% Kariniemen kotitilallisista Suomessa. Tämän laskennan hiilijalanjälkitulos oli 2,6 kg CO2e eläimen elopainokiloa kohden. Kasvukauden tuomat vaihtelut satotasoissa vaikuttavat aina hiilijalanjälkeen. Tämän vuoksi laajemman laskennan hiilijalanjälkitulos on hiukan suurempi kuin pilottitilojen hiilijalanjälki.
* Laskenta kattaa broilerituotannon arvoketjun maatilalta vanhempaissukupolven eli emokanojen kasvatuksesta ja munista lähtien tuotantolaitoksen portille asti sisältäen broilerin kasvatuksen aikaisen rehuntuotannon, lantajärjestelmän, energian, kuivikkeen ja kuljetusten ilmastovaikutukset. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu kansainvälisiin ISO-standardeihin ja IPCC:n suosituksiin ja sen on laskenut VTT.